Pentukoulu 1

Kuulin eilen, että yhtälailla kuin tarinan Simsonin voimat katoavat hiuksien leikkuun myötä, voi joiltakin perroilta äly kadota ainakin väliaikiaisesti karvan leikkuun yhteydessä. ;) Meille kävi kuitenkin niin sopivasti, että saimme kuin tilauksesta peruutuspaikan pentukouluun ja heti trimmauspäivän iltana suuntasimme hallille ehkäisemään tätä orastavaa hassuuntumista. Voi tytöt ja pojat, Vekku pääsi lihapullakouluun!

Vekku on tosi avoin muita ihmisiä ja koiria kohtaan eikä meillä ole millään muotoa ollut hankaluuksia asian kanssa. Ohjaajaakiin tervehdittiin iloisesti. Mutta sitten se ohjaaja teki sen tempun, koski Vekun kaulapantaan: Auuuuuuuuuuuuuuuuuuuuhhh! Drama King vinkaisee kuin hengenhädässä ja hammastakin tarjotaan. Samaa käytöstä on kyllä silloinkin, kun omat ihmiset yrittävät taluttaa kaulapannasta jonnekin tai edes pitää siitä kiinni vaikkapa hihnan kiinnittämistä varten. Vekku yritti sitten päästä kyykyssä olevan emännän syliin toipumaan tästä "kaltoinkohtelusta". Ajatteli vissiin, että enää ette ainakaan trimmaa...

Koulutus alkoi kontaktiharjoitelulla: Ihmisen tehtävänä oli istua polviensa päällä ja näyttää koiralle, että piilottaa kumpaankin nyrkkiinsä namin ennekuin asettaa nyrkit reisien päälle. Koira yrittää saada namin kuopimalla ja tökkimällä kuonolla, mutta sitä palkitaan avaamalla käsi vasta, kun koira ottaa askeleen taakse tai istuu =lopettaa kuopimisen ja tökkimisen. Tehdään sopivalta tuntuva määrä toistoja, meillä ehkä noin kolme.

Kun koira on oppinut lopettamaan aktiivisen tonkimisen ja rauhoittuu odottamaan, odotusaikaa pitkitetään. Nami annetaan vasta, kun koira odotuksen jälkeen alkaa kyselemään: "No, miksei mitään tapahdu" nostamalla katseensa ja ottamalla katsekontaktin ihmiseen. Palkkio annetaan tällöin katsekontaktista; nopea vilkaisu riittää. Tehdään tarvittava määrä toistoja. En tarkkaan tiedä, mikä määrä olisi hyvä kun Vekku oppii nopeasti.

Kolmannessa vaiheessa katsekontaktin odotetaan kestävän kaksi sekuntia ennenkuin palkitaan, tehdään toistoja, sitten kolmen sekunnin katsekontaktilla sama juttu. jne. En ole varma, montako sekuntia kontaktin tulisi tässä vaiheessa olla ennekuin siirrytään seuraavaan vaiheeseen.

Neljännessä vaiheessa ihminen nousee polviseisontaan ja pitää makupaloja nyrkissään niin, että kädet rokkuvat luonnollisesti sivuilla. Palkko annetaan taas katsekontaktista, olisikohan pituus sitten sama kuin mihin edellisessä vaiheessa päästiin?

Viidennessä vaiheessa ihminen nousee seisomaan, muuten samoin kuin neljäs vaihe.

Istumisharjoitukset olivat meille tuttua kauraa, Vekku teki työtä käskettyä vain muutamaa nenän johdattamaa harhapyörähdystä lukuunottamatta, mikä oli kyllä aika hienoa ottaen huomioon että ekaa kertaa oltiin treenaamassa muiden koirien kanssa. Ihminenkin oppi tässä muistuttamaan itseään, että käsky annetaan vain kerran eikä sitä toistella sitten useampaa kertaa vaan mieluiten niin, että vaikka autetaan kuljettamalla namia nenän yli, jotta koira tosiaan istuu ensimmäisellä käskyllä. Toinen tärkeä seikka on muistaa AINA vapauttaa koira istumasta. Sarja on käytännössä nopea: istu-nami-ihminen ottaa askeleen taakse ja sanoo "Vapaa" ennenkuin koira lähtee liikkeelle. Tässä siis muistiharjoitusta nimenomaan allekirjoittaneelle. Istumista harjoiteltiin siten, että käännettiin ennen käskin antamista koiralle kylki sattumanvaraiseen suuntaan, jotta koita oppisi istumaan "mihin tahansa" kohtaan eikä aina esim. ihmisen eteen.

Luoksetuloa harjoiteltiin avustajan kanssa: avustaja otti koiran hihnassa itselleen. Emäntä/isäntä ähti juoksemaan hallin poikki, antoi luoksetuloksäkyn puolivälissä ja jatkoi juoksua samalla kun avustaja juoksutti koiran hihnassa ihmisen (ja namipalan) luokse. Sama toistettiin, lopulta kutsu tehtiin vasta kun oltiin jo melkein hallin päässä.

Loppurentoutus: Ihminen istuu maahan ja houkuttelee/laittaa/kellistää koiran makamaan kyljelleen. Vinkunaa, pyristelyä, uikutusta. Pidetään koiraa aloillaan esim. pitämällä kiinni alemmasta etujalasta, jottei koira saa rintakehää ylös eikä ota jalkoja alleen. Eikä anneta periksi, vaikka tulee uikutusta ja hammasta (nahkahanskoja sopii käyttää tarvittaessa). Ei myöskään silitetä, sillä se tekee rauhattomaksi, pidetään käsiä tms. rauhoittavasti koiran päällä. Kun koira on rauhoittunut ja laskee päänsä alas, saattaa jopa ummistaa silmiään, lasketaan rauhallisen pitkän silityksen kautta koira vapaaksi.

Mitenkä se nyt meni... sata onnistunutta toistoa on suoritus ja sata suoritusta on osaaminen?

Lisää uusi kommentti